Ehkäisy

Raskauden ehkäisyn toteuttaminen on tärkeä osa naisen lisääntymisterveyttä. Sitä tarvitaan eri elämänvaiheissa - ei siis pelkästään silloin, kun perheen perustaminen ei ole vielä ajankohtaista, vaan myös raskauksien välillä ja lapsiluvun tultua täyteen.

Raskauden ehkäisyllä on varsinaisen käyttötarkoituksen lisäksi myös muita edullisia vaikutuksia, kuten

Krooniset sairaudet, tavallisimpana krooninen esioireinen migreeni sekä esimerkiksi perinnöllinen tukostaipumus asettavat rajoitteita ehkäisymenetelmän valintaan. Tämän vuoksi sopivan ehkäisymenetelmän valinta tapahtuu yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ehkäisymenetelmän valinnassa pyritään siihen, että raskauden ehkäisy tapahtuu mahdollisimman tehokkaasti, turvallisesti eikä siitä aiheudu häiritseviä sivuvaikutuksia, kuten esimerkiksi päänsärkyä, vuotohäiriöitä tai mielialaongelmia.

Ehkäisymenetelmät

Raskauden ehkäisyssä kondomi on ainoa menetelmä, joka suojaa myös sukupuolitaudeilta. Oikein käytettynä se on ehkäisyteholtaan hyvä. Kondomi onkin usein ensimmäinen ehkäisymenetelmä sukupuolielämän alkaessa. Muita mekaanisia raskauden ehkäisymenetelmiä ovat muun muassa siittiöitä tuhoavat vaahdot ja emätinpuikot. Näiden teho ei ole yhtä hyvä kuin muiden esiteltävien menetelmien, eikä niitä suositella käytettäväksi ainoana ehkäisymenetelmänä.

Kohdun sisälle asetettava kuparikierukka on hormoniton ehkäisymenetelmä. Se voidaan asettaa myös synnyttämättömälle naiselle. Kuparikierukka saattaa lisätä kuukautisvuodon määrää.

Hormonaalinen ehkäisy jaetaan yhdistelmäehkäisyyn (estrogeeni ja keltarauhashormoni) ja keltarauhashormoniehkäisyyn. Yhdistelmäehkäisy voidaan toteuttaa pillereillä, emätinrenkaalla tai laastarilla ja se on oikein käytettynä luotettava. Yhdistelmäpillereissä on valittavana useita vaihtoehtoja, jotka sisältävät erityyppisiä hormoneja, myös hormonien määrä eri pillereiden välillä vaihtelee.

Yhdistelmävalmisteissa on tarjolla joka päivä otettavia sekä tauotettavia valmisteita. Yhdistelmävalmisteet auttavat usein myös kuukautiskipuihin ja runsaisiin, epäsäännöllisiin kuukautisvuotoihin sekä vähentävät munasarjakystien muodostumista ja ehkäisevät munasarjasyövän syntymistä. Yhdistelmävalmisteet ovat vasta-aiheisia mm. kroonista aurallista migreeniä sairastavilla, verenpaineen ollessa koholla, perinnöllisen tukostaipumuksen omaavilla, tupakoivilla yli 35 vuotiailla sekä runsaasti ylipainoisilla naisilla.

Keltarauhashormoniehkäisy eli progestiiniehkäisy voidaan toteuttaa joko pillereillä, kohdun sisälle asetettavalla kierukalla, ihon alle asetettavalla kapselilla tai kolmen kuukauden välein toistettavalla pistoksella. Keltarauhashormonia sisältävä pilleri otetaan joka päivä, ja valittavana on useampia erilaisia keltarauhashormoneja.

Keltarauhashormonikierukka on ehkäisyteholtaan hyvin luotettava. Hormonikierukka toimii viiden vuoden ajan asetuksen jälkeen. Se vähentää kuukautisvuodon määrä ja kuukautiskipuja merkittävästi ja onkin vakiintunut menetelmä myös runsaiden kuukautisten hoidoksi, vaikkei ehkäisyä tarvittaisikaan. Myös hormonikierukka voidaan asettaa synnyttämättömälle naiselle. Asetus onnistuu normaalin vastaanoton yhteydessä.

Kapseliehkäisy toteutetaan asettamalla olkavarteen ihon alle puudutuksessa yksi kapseli, joka on paikallaan kolme vuotta. Kapselin poisto tehdään puudutuksessa lääkärin vastaanotolla.

Keltarauhashormoni-injektiot pistetään sairaanhoitajan vastaanotolla kolmen kuukauden välein. Niiden käyttöön liittyy mahdollisesti lisääntynyt luukatoriski. Keltarauhashormoniehkäisy on turvallista eikä sen käyttöön ole vasta-aiheita.