Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Ole hyvä ja valitse evästeet, jotka haluat sallia.
Ulkosynnyttimien vaivat
Tavallisimpia syitä gynekologille hakeutumiseen ovat ulkosynnyttimien vaivat. Oireet voivat olla moninaiset: kutinaa, kirvelyä, kipua tai haavaumia. Kaikkiin vaivoihin on saatavana apua.
Hiivainfektio
Hiivainfektion oireita ovat äkillisesti alkanut kutina, kirvely ja kokkareinen valkovuoto. Oireita voi olla emättimessä ja/tai ulkosynnyttimien limakalvolla. Oireisen hiivainfektion voi hoitaa itse apteekista saatavilla valmisteilla. Toistuvassa hiivatulehduksessa on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
Limakalvojen kuivuus
Limakalvojen kuivuus aiheuttaa usein kutinaa, kirvelyä ja alavatsakipuja. Se voi olla seurausta esimerkiksi hormonaalisen ehkäisyn käytöstä tai mekaanisesta hankauksesta (vaatteet tai toistuvat alapesut). Limakalvojen kuivuutta ilmenee myös vaihdevuosi-iässä ja sen lähestyessä sekä imetysaikana estrogeenimäärän vähentyessä.
Limakalvojen kuivumista hoidetaan paikallisesti annosteltavalla estrogeenilla, joka myös vahvistaa limakalvoa. Myös öljysuihkeet tai hajusteettomat kosteuttavat voiteet lievittävät oireita. Emättimen ja ulkosynnyttimien kosteuttamiseksi on apteekissa tarjolla lukuisia erilaisia tuotteita.
”Vaivat ulkosynnyttimissä ovat hyvin yleisiä, mutta niitä ei tarvitse sietää.”
– Ulla Korhonen, gynekologian ja synnytysten erikoislääkäri
Ihottumat kannattaa tutkia
Ulkosynnyttimien alueella voi olla ihottumia, joista tavallisimpia ovat valkojäkälä eli lichen sclerosus (LSA) ja punajäkälä eli lichen planus.
Ulkosynnyttimissä valkojäkälän syy on tuntematon. Yleisin sairastamisikä on 40–60 vuotta, mutta tautia tavataan myös nuorilla tytöillä. Valkojäkälää esiintyy häpyhuulten ja välilihan iholla. Valkojäkälään liittyy ihon oheneminen, keratinisoituminen ja ihon kimmoisuuden väheneminen. Se aiheuttaa tyypillisesti kutinaa ja kirvelyä sekä haavaumia, ja oireiden voimakkuus saattaa vaihdella.
Ihottuma kutisee usein voimakkaasti, ja raapimisen takia iho saattaa paksuntua. Taudin edetessä häpyhuulet saattavat surkastua ja emättimen aukko pienentyä. Lääkärin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos ulkosynnyttimissä on sitkeä, kutiseva, haavautuva ihottuma. Jos oireet ovat hankalia tai ongelmana on huonosti parantuva haavauma, diagnoosi varmistetaan tähystystutkimuksella ja koepalalla.
Punajäkälä esiintyy myös häpyhuulten iholla vaalean sinipunaisina, pinnalta kiiltävinä läiskinä. Sen erottaminen valkojäkälästä voi olla vaikeaa jopa koepalasta. Hoidolla pyritään lievittämään oireita.
Reseptillä saatavat vahvat kortisonivoiteet auttavat yleensä melko hyvin sekä valkojäkälään että punajäkälään. Molemmat ihotaudit ovat kroonisia ja lääkitystä tarvitaan yleensä jossain määrin loppuelämän ajan.
Kroonista kiputilaa pystyään helpottamaan
Vulvodynia on ulkosynnyttimien krooninen kiputila. Vulvodyniassa kaikenlainen ulkosynnyttimien koskettelu aiheuttaa kipua ja haittaa merkittävästi esimerkiksi sukupuolielämää. Vulvodynia voi ilmetä myös lantion alueen kipuna ilman kosketusta.
Vulvodyniaan liittyy usein vaginismia, jolla tarkoitetaan tahdosta riippumattomien lihasspasmeja tai -jännitystä lantionpohjan lihaksistossa. Syitä vulvodyniaan ei tunneta tarkasti. Vulvodyniaa hoidetaan lääkkeillä ja fysioterapialla. Kroonisen kivun hoidossa psyykkisestä jaksamisesta tulee huolehtia ja hyvin usein yhteistyö seksuaaliterapeutin kanssa on hyödyllistä. Hoidon onnistumisen kannalta pysyvä ja muuttumaton hoitosuhde on todettu tärkeäksi.
Kaikki Feminon gynekologit osaavat auttaa ulkosynnytinvaivojen hoidossa. Voit myös kääntyä Feminon seksuaaliterapeutin puoleen, mikäli vaivat haittaavat seksuaalielämääsi.