Vuotohäiriöt

Vuotohäiriöksi kutsutaan tilannetta, jolloin kuukautiskierron pituus, vuotopäivien määrä tai vuodon määrä muuttuu poikkeavaksi. Myös kuukautisiin liittymättömät välivuodot luetaan vuotohäiriöihin. Vaihdevuosien jälkeen ilmaantuva verinen vuoto on aina poikkeava ja vaatii lääkärin tutkimuksen.

Normaalin kuukautiskierron pituus on 24–35 vuorokautta, keskimäärin 28 vuorokautta. Vuoto kestää normaalisti 2–7 vuorokautta ja vuodon määrä on keskimäärin 25–40 millilitraa. Normaalin kuukautisvuodon määrän yläraja on 80 millilitraa.

Epäsäännölliset kuukautiset

Kiertojen pituuden vaihtelu on tavallista nuorilla tytöillä ja toisaalta yli 40–45 -vuotiailla naisilla. Mikäli kuukautiskierrot vaihtelevat vain vähän eivätkä vuodot ole pitkittyneitä, ei kyse ole sairaudesta. Jos kuukautiskiertosi on yli viisi viikkoa, kyseessä on harvat kuukautiset eli oligomenorrea. Vastaavasti tiuhat kuukautiset eli polymenorrea tarkoittaa, että kuukautiskierron väli on toistuvasti alle 23 päivää.

Jos aiemmin säännölliset kuukautiset jäävät pois, syynä on yleensä raskaus. Raskaustesti kannattaa siis aina tehdä ensin, jos vuodot jäävät pois ja yhdyntöjä on ollut.

Kuukautiskiertoa voi sekoittaa:

• stressi
• nopea painonpudotus
• syömishäiriöt
• ylipaino
• ehkäisypillereiden lopettaminen
• kilpirauhasen toiminnan häiriöt
• prolaktiinihormonin liikaeritys
• Yksi tavallinen syy epäsäännöllisiin kuukautisiin on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS). Siihen viittaavat karvoituksen lisääntyminen ja ylipaino.

Ota yhteyttä lääkäriin:

• jos kuukautiset jäävät pois yli kolmeksi kuukaudeksi
• jos epäsäännölliset kuukautiset häiritsevät elämää tai niihin liittyy yleisoireita kuten väsymystä
• jos vuodon määrä lisääntyy, vuodot pitkittyvät tai ilmaantuu välivuotoja

Kuinka vuotohäiriöitä hoidetaan?

Epäsäännöllistä kuukautisvuotoa ei tarvitse välttämättä hoitaa, mikäli vuotojen väli ei ole kolmea kuukautta pitempi. Vuotohäiriöiden hoidossa ravitsemus, paino sekä liikunnan määrä pyritään normalisoimaan, jos niissä on korjattavaa. Mikäli vuotohäiriön taustalla on stressitilanne, voidaan rauhassa odotella tilanteen tasoittumista.

Jos kuukautiskiertoa haluaa tasoittaa, siihen voi käyttää 10–12 päivän kestoista keltarauhashormonikuuria kerran kuussa. Jos lisäksi tarvitaan raskauden ehkäisyä, on yhdistelmäehkäisy oiva valinta, mikäli lääkitykselle ei ole muuta estettä.

Runsaat kuukautiset

Runsaat kuukautiset eli menorragia tarkoittaa toistuvia, kestoltaan normaaleja, mutta runsaita yli 80 millilitran kuukautisvuotoja. Käytännössä vuodon määrän tarkka mittaaminen on mahdotonta, joten sen arviointi perustuu naisen omaan kokemukseen määrästä ja haittaavuudesta. Vuodon määrän arvioinnissa käytetään tutkimusta, hoitokaavaketta sekä hemoglobiinin mittaamista vuodon jälkeen.

Mistä runsaat kuukautiset johtuvat?
Tavallisimpia kohtuperäisiä syitä runsaisiin vuotoihin ovat kohdun hyvänlaatuiset lihaskasvaimet eli myoomat sekä kohdun limakalvon hyvänlaatuiset kasvaimet eli polyypit. Harvinaisempaa (0,08 % tapauksissa) on, että syynä on kohdun limakalvon syöpä. Syövän mahdollisuus on kuitenkin syytä pitää mielessä, varsinkin lähellä vaihdevuosi-ikää.

Myös yleissairaudet, kuten kilpirauhassairaudet tai diabetes voivat aiheuttaa runsaita vuotoja. Kuparikierukka ja veren hyytymistä estävät lääkkeet lisäävät yleisesti kuukautisvuodon määrää. Noin puolessa tapauksista syytä runsaalle kuukautisvuodolle ei löydy.

Ota yhteyttä lääkäriin:

• jos vuoto muuttuu äkillisesti runsaaksi,
• jos siihen liittyy välivuotoja tai kipuja tai
• jos vuoto häiritsee normaalia elämää jollain tavoin

Runsaiden kuukautisten hoito

Hoito valitaan syyn mukaan. Jos aiheuttaja on perussairaus, tulee sairaus hoitaa kuntoon. Jos syynä on esimerkiksi kohdun limakalvon polyyppi, suositellaan polyypin poistoa. Myoomien kohdalla sekä lääkehoito että leikkaushoito ovat mahdollisia.

Runsaita vuotoja voidaan hillitä lääkehoidoilla, joista osa on hormonittomia, kuten traneksaamihappo ja tulehduskipulääkkeet. Hormonaalisista hoidoista tehokkain on hormonikierukka. Myös yhdistelmäehkäisyn käyttö niukentaa kuukautisvuodon määrää.

Välivuodot

Välivuodolla tarkoitetaan kuukautisten välissä ilmaantuvaa määrältään ja kestoltaan vaihtelevaa vuotoa. Välivuotoa voi esiintyä riippumatta kuukautiskierron säännöllisyydestä.

Kaikki hormonaaliset gynekologiset hoidot, kuten ehkäisyvalmisteet ja hormonikorvaushoidot, voi aiheuttaa välivuotoja. Taustalla voi olla myös gynekologinen tulehdus, kohdun napukan solumuutos tai kohdun hyvänlaatuinen kasvain eli myyoma tai polyyppi.

Munasolun kypsymisen häiriöön tai irtoamattomuuteen liittyy usein erilaisia vuotohäiriöitä ja välivuotoja. Ovulaatioon liittyvä vuoto on vaaraton. Yleissairaudet ja tietyt lääkkeet voivat myös aiheuttaa välivuotoja.

Milloin lääkäriin?

Jos oire on uusi tai välivuoto toistuu useassa kierrossa, kannattaa ottaa yhteyttä lääkärin.

Kalenteriin kirjattu kuukautishistoria useammalta kuukaudelta on hyödyllinen tilannetta arvioitaessa. Usein on perusteltua ottaa PAPA- ja klamydianäyte. Kohdun limakalvolta otetaan imunäyte harkinnan mukaan ainakin yli 40-vuotiailta naisilta.