Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Ole hyvä ja valitse evästeet, jotka haluat sallia.
Gynekologinen irtosolunäyte HPV/papa -testi
HrHPV ja papa -testiparilla seulotaan kohdunkaulan ja emättimen limakalvon syöpää. Yli 30-vuotiaat naiset kutsutaan kuntien järjestämään näytteenottoon viiden vuoden välein, mutta hakeuduthan tutkimuksiin aina, jos oireet vaativat. Mikäli korkean riskin virustyyppi (HrHPV) löytyy, tarvitaan myös papa-näyte. Jatkohoito ja -seuranta määräytyvät näistä saatujen tulosten perusteella. Näyte kumpaakin testiä varten voidaan ottaa samalla kertaa.
”Papa-testillä saadaan esiin myös tulehduksia. Näytteenotto on kivuton.”
– Anne Rissanen, gynekologian ja synnytysten erikoislääkäri
Hakeudu testiin, jos sinulla on:
- toistuvia emätintulehduksia (oireena esimerkiksi pahanhajuinen, verinen valkovuoto)
- ylimääräisiä verisiä vuotoja (tiputtelua ennen kuukautisia tai niiden jälkeen, yhdyntään liittyviä tai muita ylimääräisiä verisiä vuotoja) tai
- vaihdevuosi-iän jälkeisiä verisiä vuotoja.
Papa-kokeen ottamista suositellaan myös kierukan vaihdon yhteydessä.
Mitä ovat HPV ja papa?
Kohdunkaulan syöpää voidaan yli 30-vuotiailta naisilta seuloa etsimällä korkean syöpäriskin papillomavirustyyppejä (HrHPV). Papillomavirusinfektio löytyy lähes aina kohdunkaulan ja emättimen limakalvon solumuutoksien yhteydessä, vaikkei virusinfektio yksinään muutoksia aiheutakaan. Papillomavirus on hyvin tavallinen ja se häviää yleensä seurannassa itsestäänkin. Hoitamattomana esiastemuutokset taas voivat johtaa kohdunkaulan syöpään. Siksi seuranta on hyvin tärkeää toteuttaa suunnitellusti.
Papa-kokeella saadaan esille myös tiettyjä tulehduksellisia, hyvänlaatuisia muutoksia. Koe otetaan gynekologisen tutkimuksen yhteydessä emättimestä ja kohdunnapukasta siihen tarkoitetulla puulastalla ja harjalla.
Mitä testataan?
HrHPV eli korkean riskin papillomavirusnäytteen vastaus on joko positiivinen tai negatiivinen. Papa-kokeen vastauksessa patologi arvioi näytteen riittävyyden ja mahdollisen epiteelisoluvaurion. Normaali vastaus on "ei epiteelisoluatypiaa / ei pahanlaatuisia soluja". Näytteestä nähdään myös mahdollinen tulehdus ja sen aiheuttaja. Mahdollisen hoidon määrää lähettävä lääkäri. Jatkokontrollin tarpeen määrittelee joko patologi tai lähettävä lääkäri.
Mitä poikkeavan tuloksen jälkeen?
Jos HrHPV- tai papa-näyte on poikkeava, saatetaan suositella kohdunsuun tähystystutkimusta eli kolposkopiaa ja näytepalojen ottoa. Tähystyksessä tutkitaan mikroskoopin avulla ulkosynnyttimien ja emättimen limakalvot sekä kohdunsuu. Tutkimuksessa etsitään mahdollisia solumuutoksia ja siinä käytetään apuna laimennettua etikkaliuosta ja usein myös jodiliuosta. Tähystystutkimus tehdään normaalin vastaanoton yhteydessä eikä se ole kivulias.
Kohdunkaulan syöpään sairastumiselle voivat altistaa:
- tupakointi
- muut gynekologiset infektiot, erityisesti klamydia
- yhdyntöjen varhainen aloittamisikä
- seksikumppaneiden runsaus
- seksikumppaneiden riskialtis sukupuolikäyttäytyminen
- immunosuppressio tai HIV-infektio
- Lakisääteiset seulontatutkimukset
Kuntien tulee järjestää kohdunkaulan syövän seulonnat 30–60-vuotiaille naisille viiden vuoden välein. Joissakin kunnissa seulonnat on ulotettu myös 25- ja 65-vuotiaisiin. Näihin tutkimuksiin naiset kutsutaan kotipaikkakunnan terveyskeskusten kautta.
Kansallisen käypä hoito -suosituksen mukaan alle 20-vuotiaalta nuorelta naiselta ei tarvitse ottaa papa-koetta. Alle 25-vuotiailta näyte otetaan vain oireiden perusteella (esim. yhdynnän jälkeiset vuodot) ja 25–30-vuotiailta oireettomilta naisilta näyte otetaan, mikäli naisella on kohdunkaulansyövän riskitekijöitä.