Vaihdevuodet

Vaihdevuosien aikana munasarjojen toiminta heikkenee ja loppuu. Vaihdevuosioireet voivat alkaa jo ennen kuukautisten loppumista. Jos oireesi ovat hankalia ja heikentävät elämänlaatuasi, ota rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihimme!

Vaihdevuosien eli menopaussin aikana ovulaatiot loppuvat, kun munarakkuloiden määrä vähenee. Lisäksi munasarjojen estrogeenituotanto hiipuu. Nämä muutokset aiheuttavat vaihdevuosioireita.

Viimeiset kuukautiset tulevat suomalaisella naisella 45–55-vuotiaana, keskimäärin 51 vuoden iässä. Kun kuukautiset ovat olleet poissa vuoden, vaihdevuosi-ikä, eli menopaussi on alkanut. Vaihdevuosia voivat aikaistaa munasarjojen poisto, sädehoito tai solunsalpaajahoito. Myös tupakointi varhentaa menopaussia vuodella, parilla.

Vaihdevuosien toteamiseen ei yleensä tarvita laboratoriokokeita. Joskus voidaan tarkastaa verikokeella aivolisäkkeen follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) määrä, joka kasvaa vaihdevuosi-iässä.

Vaihdevuosioireiden kesto ja voimakkuus on yksilöllistä

Vaihdevuosioireet ovat yleensä vaikeimmillaan vuoden sisällä menopaussista. Joillakin naisilla ne voivat jatkua pitkäänkin, toisille oireita ei tule lainkaan.

Hikoilu ja kuumat aallot

Estrogeenin väheneminen aiheuttaa kuumia aaltoja suurimalle osalle (70-80 %) naisista. Hankalia ne ovat 10-20 % tapauksista.

Hikoilu kestää tavallisesti yhdestä viiteen vuotta, mutta osalla naisista hikoilua esiintyy vielä kymmenen vuoden jälkeen. Hikoilua voi esiintyä päivällä tai yöllä ja siihen voi liittyä myös kasvojen ja ylävartalon punoitusta. Hikoilu tulee puuskittain ja siihen voi liittyä äkillinen palelun tunne. Monella on samanaikaisesti tunne sydämen tykyttelystä.

Unihäiriöt ovat yleisiä ja ne liittyvät usein yöhikoiluun.

Limakalvo- ja virtsavaivat

Estrogeenin puute aiheuttaa emättimen limakalvon ohenemista, mikä ilmenee kuivuutena, kirvelynä tai yhdyntäkipuina. Lisäksi voi esiintyä tihentynyttä virtsaamisen tarvetta tai muita virtsavaivoja.

Luustoon, tukielimiin ja verisuoniin liittyvät oireet

Luiden haurastuminen kiihtyy menopaussin yhteydessä. Lisäksi voi ilmetä oireita tukielimissä sekä nivel- ja lihaskipuja. Koska estrogeenilla on suojavaikutusta myös verisuoniin, sydäntapahtumien riski kasvaa menopaussin jälkeen.

Mielialaan liittyvät oireet

Unihäiriöiden aiheuttamat väsymys, ärtyneisyys, masentuneisuus ja aloitekyvyttömyys liitetään vaihdevuosioireisiin, mutta oireiden yhteys estrogeenin puutteeseen on epäselvä. Myös seksuaalista haluttomuutta voi esiintyä.

Vaihdevuosioireiden hoito

Vaihdevuosiin liittyvien oireiden hoito suunnitellaan yksilöllisesti niiden aiheuttaman haitan mukaisesti. Mikäli itsehoito ei tunnu riittävän, ota yhteyttä lääkäriisi.

Kuinka voin itse vaikuttaa oireisiin?

Voit hoitaa oireita tehokkaasti säännöllisellä liikunnalla ja monipuolisella ravinnolla. Kannattaa välttää runsasta kahvinjuontia, voimakkaasti maustettuja ruokia sekä tupakointia, sillä ne hankaloittavat vaihdevuosioireita. Myös ylipaino lisää oirehdintaa.

Vaihdevuosioireiden hoitoon on saatavilla luontaistuotteita, mutta useimpien valmisteiden tehoa ja turvallisuutta ei ole pystytty osoittamaan lääketutkimuksilla.

Milloin hormonikorvaushoitoa?

Mikäli vaihdevuosioireet heikentävät elämänlaatua itsehoidosta huolimatta, eikä estettä lääkkeen käytölle ole, on hormonikorvaushoito hyvä vaihtoehto.

Estrogeeni tuo oireisiin helpotusta ja sillä on myös suotuisa vaikutus luustoon. Koska estrogeeni kuitenkin lisää kohdun limakalvon liikakasvua ja kohdun runko-osan syöpäriskiä, estrogeenihoitoon liitetään syövältä suojaava keltarauhashormoni, ellei kohtua ei ole poistettu. Mikäli kohtu on poistettu, estrogeenia voi käyttää ilman keltarauhashormonia.

Estrogeenia annostellaan tabletilla tai iholle annosteltavalla geelillä, suihkeella tai laastarilla. Keltarauhashormoni voi olla yhdistettynä estrogeeniin tableteissa ja laastarissa, tai se voidaan annostella kohdunsisäisesti hormonikierukalla.

Jos kuukautiset ovat olleet poissa alle vuoden, hoito toteutetaan niin, että tyhjennysvuoto tulee noin kerran kuukaudessa. Tällä estetään hoitoon liittyvät vuotohäiriöt. Jos hoitoa aloitettaessa kuukautiset ovat olleet poissa yli vuoden, voidaan edetä vuodottomaan hormonikorvaushoitoon.

Hormonikorvaushoitoa ei yleensä aloiteta, jos sinulla on:

• sairastettu rintasyöpä
• sairastettu laskimotukos tai perinnöllinen tukostaipumus
• hoitamaton verenpainetauti
• vaikea maksasairaus

Hormonikorvaushoidon hyödyt

Estrogeeni helpottaa vaihdevuosioireita tehokkaasti ja parantaa siten elämänlaatua. Luun haurastuminen vähenee, pienentäen luunmurtumariskiä. Hormonihoidon terveyshyödyt ovat suuremmat kuin siihen liittyvät riskit, kun hoito aloitetaan terveelle alle 60-vuotiaalle naiselle tai 10 vuoden kuluessa vaihdevuosista. Tällöin hoito vähentää valtimonkovettumistaudin etenemistä, sydän- ja verisuonitapahtumien sekä verisuoniperäisen dementian riskiä.

Hormonikorvaushoidon riskit

Hormonihoitoon liittyy lievästi kohonnut rintasyövän riski, johon vaikuttavat hormonihoidon kesto sekä hoitomenetelmä. Erityisesti estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmä lisää rintasyövän riskiä jo muutaman käyttövuoden jälkeen, ja riski kasvaa käyttövuosien lisääntyessä.

Hormonihoito näyttää lisäävän myös munasarjasyövän riskiä.

Hormonihoidon vaikutus sepelvaltimotaudin riskiin riippuu hoidon aloituksen ajankohdasta. Hoito suojaa sydäntapahtumilta, jos se aloitetaan pian menopaussin jälkeen. Myöhemmin aloitettuna hormonihoito kasvattaa sydäntapahtuman ja aivohalvauksen riskiä.

Sekä pelkän estrogeenin että yhdistelmähoidon käyttöön liittyy myös kohonnut valtimo- ja laskimotukosriski. Laskimotukosriski on korkeimmillaan korvaushoidon alussa, ensimmäisten 6–12 kuukauden aikana. Kuolleisuutta hormonikorvaushoito ei lisää.