Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Ole hyvä ja valitse evästeet, jotka haluat sallia.
Virtsankarkailu
Naisten virtsankarkailu on tavallinen vaiva, jota esiintyy satunnaisesti jopa joka toisella naisella. Virtsan säännöllistä ja haittaavaa karkaamista kutsutaan virtsainkontinenssiksi. Virtsan karkailuun löytyy erilaisia hoitomuotoja, ota siis yhteyttä, jos vaiva haittaa arkeasi!
Virtsankarkailu jaetaan neljään eri tyyppiin:
1.Ponnistusinkontinenssi
Kun virtsa karkaa ponnistaessa, aivastaessa tai yskiessä, kyseessä on ponnistusinkontinenssi. Tällöin virtsaputken tuki pettää.
Ponnistusinkontinenssille voivat altistaa:
- synnytys tai synnytysvaurio
- ikääntymisen aiheuttama lanton lihasten ja sidekudoksen heikkeneminen
- estrogeenin puutos.
2. Pakkoinkontinenssi
Jos virtsankarkaamiseen liittyy pakonomainen virtaamistarve, on kyse pakkoinkontinenssista. Se johtuu rakon hillinnän pettämisestä. Rakko voi reagoida pieneenkin venymiseen supistumalla, jolloin virtsa karkaa tai tulee tarve käydä toistuvasti wc:ssä.
Pakkoinkontinenssille altistavia tekijöitä voivat olla:
- limakalvojen kuivuus
- virtsatieinfektiot
- rakon seinämän sairaus tai
- hermoston sairaus tai vamma.
Yli 80-vuotiaiden kohdalla virtsan karkailu on useimmiten (80%) tätä tyyppiä. Pakkoinkontinenssin syytä ei tavallisesti kuitenkaan löydy.
3. Sekainkontinenssi
Sekainkontinenssi on ponnistus- ja pakkoinkontinenssien yhdistelmä.
4. Ylivuotoinkontinenssi
Kun rakon tyhjeneminen estyy ja rakko täyttyy ääriään myöten, virtsaa tihkuu vähitellen ulos. Kyseessä on tällöin ylivuotoinkontinenssi. Ylivuotoinkontinenssin syynä on yleensä virtsarakon supistushäiriö, joka johtuu esimerkiksi voimakkaasta antikolinergisesta lääkityksestä, ääreishermon vammasta tai sairaudesta tai keskushermoston vammasta tai sairaudesta.
”Virtsan karkailu vaivaa noin viidesosaa yli 50-vuotiaista naisista.”
– Anne Rissanen, gynekologian ja synnytysten erikoislääkäri
Miten virtsankarkailua hoidetaan?
Virtsankarkailua hoidetaan konservatiivisesti tai leikkaushoidolla. Huolellisesti täytetyt esitietolomakkeet ovat tärkeitä hoidon suunnittelussa.
Ponnistusinkontinenssia hoidetaan konservatiivisesti tai leikkaushoidolla. Apua vaivaan tuovat esimerkiksi lantion lihasten kuntoutus, painonpudotus, paikallisestrogeeni ja joskus lääkehoito duloksetiini. Jos hoidoista ei ole apua ja virtsankarkailu haittaa elämää merkittävästi, voidaan vaivaa hoitaa leikkauksella. Tällöin pyritään palauttamaan virtsaputken anatominen tuki, jotta virtsaputki voi sulkeutua fyysisen rasituksen aikana. Leikkauksessa virtsaputken keskiosan tueksi asetetaan kiristämätön virtsaputken tukinauha (TVT, TOT tai TVT-O).
Pakkoinkontinenssia hoidetaan tyypillisesti lantionpohjan lihasten kuntoutuksella, limakalvojen hoidolla, rakkoharjoituksilla tai lääkehoidolla. Hoidolla pyritään estämään tahaton virtsaamisen tarve. Reaktion estoon voidaan käyttää estrogeenihoitoa tai rakon supistumista vähentäviä lääkkeitä, kuten mirabegronia, oksibutyniinia, tolterodiinia, trospiumkloridia, solifenasiinia, darifenasiinia tai fesoteradiinia.
Lääkkeitä voidaan käyttää tarvittaessa myös silloin, kun virtsapakko-oireet häiritsevät sosiaalisissa tilanteissa. Lisäksi uutena hoitomuotona on saatavilla rakkoon pistoshoitona annettava botuliinitoksiini, joka saattaa rauhoittaa rakkolihaksen supistuvuutta useiden kuukausien ajaksi.
Jos pakkoinkontinenssin perussyy, kuten esimerkiksi virtsatieinfektio on tiedossa, hoito kohdistetaan siihen. Tavallisimmin syytä ei tiedetä.
Sekainkontinenssia hoidetaan merkittävimmän oireen (ponnistus- vai pakkoinkontinenssi) mukaan. Konservatiivinen hoito on ensisijainen vaihtoehto. Leikkaushoito voi tulla kyseeseen, jos virtsa karkaa fyysisessä rasituksessa ilman virtsapakko-oiretta eikä konservatiivisesta hoidosta ole ollut apua.
Saavuthan virtsan karkailuvaivan tutkimuksiin virtsarakko täynnä. Näin tutkimuksesta saadaan mahdollisimman luotettavat tulokset. Täytäthän myös haitta-aste- ja erotuspisteytyskaavakkeet, jotka auttavat merkittävästi hoidon suunnittelua.